Tänään on Samhain. Vuoden viimeinen päivä ja talven alkamisen juhla.
Kulunut vuosi on ollut sekä pitkä että liian nopea, ja aloitan alkavan vuoden jälleen kerran nöyränä, oppilaana ja opettajana. Elämäni luonnonpolun kulkijana pysähtyi alkuvuodesta kun luonto pysäytti minut suuren kuun loistaessa pimeällä taivaalla keskellä ei mitään, tyhjyydessä, seisoessani järven keskellä jään ympäröimänä vain hiljaisen yötuulen kuiskatessa minulle. Sillä hetkellä puhuin Jumalille ja Jumalattarille ja he puhuivat minulle sekä neuvoivat minut takaisin reitilleni.
Unenkulkija on tehnyt verkkoretkillään täyden ympyrän – Olen kiertänyt sieltä mistä lähdin läpi tuskastumisen populaarikulttuurin esiinvetämille turhuuksille kohti takaisin sitä mitä olen, ja palannut takaisin verkkomaailman juurilleni jota juuri luet — Olet saapunut Unenkulkijan uudistetuille verkkosivuille. Sivun rakenne kuin myös ulkoasu on täysin omaa käsialaani joten kopioiminen on kielletty. Rakentelu on tätä artikkelia kirjoittaessa kesken mutta näin tarpeelliseksi julkaista sen näin Samhain illan alkaessa.
Matka on pitkä, eikä luonnonuskontoja harjoittavan noidan polku ole ikinä valmis, eikä ikinä lopu, vaan jokainen elämän minulle tarjoama askel on aina uusi tilaisuus oppia lisää itsestäni ja maailmasta. Nämä yleisesti melko harvoin päivittyvät verkkosivut tulevat tarjoamaan lyhyen katselmuksen sieluuni niille joita se kiinnostaa. En tarjoa enää yleistä palstaa, en puhu niitä näitä omasta elämästäni tai perheestäni saati sitten tarjoa kommentointipalstaa vaan pidättäydyn siinä mistä olen lähtöisin: Polussani.
Toivotan kaikille kulkijoille ja sivuilleni satunnaisesti sattuville oikein lämpöistä ja turvallista Samhainia. Muistakaa rakkaitanne ja eläkää turvallisesti, ja laittakaa kynttilä ikkunallenne merkiksi tästä päivä ja siitä mitä se teille merkitsee.