On monia syitä minkä takia valvon välillä öitä: Välillä syy voi olla esimerkiksi täysikuu joka pitää kaikki jäsenet enemmän tai vähemmän hereillä ja rauhattomina, välillä taas haluan käyttää viikonloppuni ja yöni rauhallisuuteen sulkeutuen ympäröivään pimeydeen pohdiskelemaan maailmaa ja sen asukkeja .. Tänään on yksi niistä öistä, kun Unenkulkija valvoo yön pimeimpinä tunteina miettien asioita.
Ajattelin kirjoittaa tänä syvimpänä yönä aiheesta johon törmään jatkuvasti — noituuden eettisyydestä. Kyse on niistä monista eri käsityksistä mitä noituuden pitäisi olla, mitä noidan pitäisi olla, ja useimmiten miten noidan pitäisi käyttäytyä sekä moraalisesti että eettisesti. Noituutta on niin äärettömän monia eri polkuja enkä ala väittelemään mitkä niistä ovat hyviä ja mitkä huonoja, mutta kerron ainoastaan tästä aiheesta sen minkä olen huomannut toimivaksi ja minkä tiedän ettei toimi.
Kyse on nimittäin siitä, että noita ei voi olla hyvä.
Kun kirjoitan, että noita ei voi olla hyvä, tarkoitan maailmankaikkeutta ja sen rakennetta: Monet noituutta harjoittavat vannovat Rede:n tai muiden vastaavien koodistojen ja oppien nimiin jonka mukaan kaikki mitä teet tai loitsit palaa moninkertaisena takaisin mutta voin kertoa että asia ei ole niin eikä se toimi niin– ei luonto toimi sidottujen sääntöjen mukaan, eivät niin henget, Jumalat tai myöskään eläimet, ei se ole ikinä toiminut niin. Sitomalla itsensä pakonomaiseen moraaliseen sääntöön toimia aina oikein yksikään noita ei tule ikinä saavuttamaan täyttä potentiaaliaan ja kykyjänsä noitana.
Miksikö? Ajatellaan ja jutellaan hetki: Mitä noituus on — se on omien voimien ja kykyjen käyttämistä maailmankaikkeuden pienien hiekanjyvien ohjaamiseen oikeaan suuntaan ranta-aallokossa, pienien putoavien lumihiutaleiden puhaltamista itse haluamaansa suuntaan. Kaikkien näiden symbolisten lausahduksien lomasta paljastuu se fakta että ajatteli noituuden olevan mitä tahansa, pitää käsittää se, että noituus on ja tulee aina olemaan taito ja halu muokata ympäristöään ja sen tapahtumia tasolla johon ei tarvita fyysistä kanssakäymistä tai ohjausta.
Koska maailma ei ole hyvä eikä paha, ei ympäristö, ei eläimet eikä mikään mitä ympärilläsi tapahtuu ole sinänsä kumpaakaan, sitomalla itsensä toimimaan aina hyväksi ei tunne kuin puolet kolikosta ja osaa koskettaa kuin toista puolta puusta.
Tämän kaiken sekavan yön säväyttämän sepostuksen tulkitseminen ja ymmärtäminen on varmasti suurimmalle osalle haastavaa eikä asiaa helpota tieto siitä että tämän asian selittäminen ei ole niitä helpoimpia, käyttäkäämme lisää vertauskuvia selvittääksemme näitä asioita päässämme.
Jotta noita pystyisi toimimaan kaikilla kyvyillään ja aistimaan ympäristönsä täysin, pitää noidan tiedostaa ja hyväksyä itsessään oleva sekä hyvä että paha: Pelkkä valoonpäin katsominen ei tule ikinä riittämään sillä mistä sinä tiedät mitä valo edes oikeastaan on ellet ole ikinä katsonut pimeyteen. En sano että jokaisen noituutta harjoittavan ihmisen pitäisi tehdä pakolla noituudella pahaa tai yleisesti ottaen pahoja tekoja — se nyt olisi vain ja ainoastaan tyhmää: kyse on siitä, että kukaan ei saa muodostaan itselleen ongelmaksi käyttää noituutta sen enempää pahaan kuin hyvään vaan hyväksyä että pystyy tekemään yhtälailla pahaa kuin hyvää eikä siitä tule sen enempää takaisin kuin mitä haluat.
Sitomalla itsensä sääntöihin ja sanoihin että kaikki palaa kolminkertaisena valehtelee itselleen ja siirtää pois vastuun itseltään. Monia noitauskontoja hehkutetaan hienona niiden ”kolminkertaisen paluun” moraalikoodin/säännön takia mutta loppupelissä jokainen siinä vain pettää itseään: Kyse ei ole siitä että pitäisi pelätä tekemästä pahantahtoisia loitsuja koska se voi palata takaisin vaan kyse on siitä että pitää hyväksyä se tieto, että sinä olet se joka tekee sen loitsun, ja jos sen loitsun määränpää on vahingoittaa jotakuta, sinä olet siitä vastuutta ja sinun tulee kantaa vastuu teoistasi.
Loitsut toimivat yleensä satavarmaksi aina silloin, kun teet loitsun, oli se ”hyvä” tai ”paha”, jos olet valmis tekemään saman asian myös fyysisesti: Jos haluat satuttaa jotakuta loitsulla, sinun pitää olla valmis tekemään sama asia mitä haluat loitsun tekevän myös itse — Jos teet loitsun joka katkaisee vihaamasi henkilön käden, sinun pitää olla valmis katkaisemaan se itse silloin — vasta silloin kun myönnät itsellesi kummatkin puolet itsestäsi ja sen mihin pystyt, myös loitsusi toimivat täysin.
Noita ei tule olemaan ikinä kokonainen ellei hän tiedosta sekä pimeyttä että valoa itsessään — kykyä tehdä tietoisesti pahaa sekä hyvää ja valmiutta tehdä myös kumpaakin niitä.
Minä tiedän mihin pystyn sekä noitana että ihmisenä: Kun teen kirouksen, joskus niinkin pahan, että se vahingoittaa ihmistä tai ihmisiä pysyvästi jopa vammauttaen, teen sen harkitusti ja tietäen, että tulen pilaamaan heidän loppuelämäänsä pitkäksi aikaa, tuhoamaan heidän haaveitaan ja satuttamaan heidän läheisiään sillä, mutta myös tietäen, että olisin valmis tekemään sen fyysisesti paikan päällä.
Ja tämän seikan vuoksi minun loitsuni toimivat melkolailla aina. Myös ne ikävät.