Näkijät, nykyaika ja raha

Pikaruoka, pikakahvi ja pikamaailma

Aloitan kertomalla sinulle, että söin juuri välipalani ja hörpin pikakahvista ja kaakaosta tehtyä sekoitusta. Välipalani oli nopea: Pari kaupan paahtoleipää, hitusen voita ja pippurinen kinkkuleike leivän päällä. Juomani ei sen erikoisempi: Vanhaan mukiini kaupan pikakahvia ja pahanmakuista (mutta vähäsokerista) Van Houten – kaakaota jonka sulatan nopeasti kuumentavalla vedenkeittimellä. Juotavaa teen siitä upottamalla ison kasan makeutusaineita sekoitukseen ja viilentämällä maidolla.

Tämä kuvastaa hyvin nykymaailman menoa: Nopeasti, tehokkaasti, odottamatta, haikailematta valmista. Kaikki  on niin pirun kätevää: Paketit, kohta myös ruoankin, saat verkkokaupasta parissa päivässä, voit käydä syömässä pikaruokaa tai heittämässä sellaisen mikroon ja syödä samantein– päivässä kun on vain 24 tuntia, vain  1440 minuuttia ja vain 86400 sekuntia. Välillä tuntuu että lasken jokaikisen sekunninkin että en vain menettäisi ainuttakaan. Ja silti joudumme nukkumaan vähintään sen 6.5 tuntia ettemme sekoa yhtään enempää.

Perkeleestä tämä on.

Ei nykyihmisen tarvitse enää pelätä raamatullisia petoja nousemassa tulikuopastaan tai edes karhuja metsästä– suurin osa karhuistakin pakenee syvemälle metsään vain nähtyään millainen meno nykymaailmassa on. Kaikki on niin pirun nopeaa ja kätevää.

Pikanoituus ja rahanäkijät

Tuntuu että sama nopean maailman sääntö pätee myös kaikkeen mitä tulee noituuteen, näkemiseen ja ennustamiseen: Älä suotta käy enää polkuasi alusta asti opettajasi opetuksella– sinähän voit käydä Reiki- tai muu näkijäkurssin viikossa, eikä päivässäkään tarvitse kuluttaa kuin tunti pari ja vot! Olet näkijä tai parantaja. Maksat itsesi vain kipeäksi siitä että ”ping! olet parantaja!” hetkessä.

Älkää nyt viitsikö huijata itseänne ihmiset- ei teistä parantajia tai näkijöitä tule viikossa eikä edes kahdessa– eikä todellakaan yhdelläkään kirjekurssilla tai edes millään kurssilla. Teitä vedätetään, yhtä paljon kuin teitä vedättävät television ja puhelimien ennustajaeukot. He sanovat ainoastaan sen mitä haluatte kuulla, ei sitä miten asiat oikeasti ovat. Te vain yhdistelette jälkikäteen asiat päässänne siten että ennustajat ja näkivät olivatkin oikeassa koska he, ammattihuijarit, puhuvat niin että kaikki vaihtoehdot toteutuvat.

Kävin joskus Seinäjoen torilla yhden tämmöisen tunnetun ”ennustajan” teltassa kokeilemassa oikean asian ennustusta. Rekvisiittana hitusen epäsiistissä teltassa olivat surullisen kuluneen Tarokki-kortit ja ennustus, josta maksoin muistaakseni 40 euroa, meni näin .. ”tapahtuu, voi tapahtua, ei tapahdu” eli lauseissa ovelin sanakääntein tuotiin esille kaikki mahdollisuudet asiasta joten kun asia lopulta tapahtuisi jotenkin, olisin tyytyväinen.

Olin kieltämättä tyytyväinen — olin ollut taas oikeassa näistä rahastavista ennustajista.

Mutta en sano että ihmiset olisivat tyhmiä- ei, ihmiset ovat hyväuskoisia laumaeläimiä jotka uskovat mitä heille sanotaan ja tekevät mitä heidän käsketään tehdä.

Opettajan dilemma

Monesti mietin silti asiaa olisinko itse valmis pitämään ns. aitoa ennustalinjaa tai opettamaan noituutta maksusta– monesti olen jopa aloittanut kirjoittamaan kirjaa sillä tunnen tahoja joiden kautta saisin kirjani ongelmitta kustannettua mutta aina kun aloitan kirjoittamaan totean sen olevan täysin turhaa sillä noituutta, oli kirjailija miten hyvä tahansa, ei voi opettaa rivien välistä tai edes niiden kautta.

Neuvon ja vinkkaan toki ihmisiä paljon sähköpostitse ja kirjeitse, mutta opettajaksi en ikinä niin ryhtyisi. Syy siihen on yksi ja ainoa totuus: aitoa näkijän ja loitsijan polkua ei voi kuin oppia opettajan kautta joka kävelee vieressäsi ja opettaa sinua siihen.

Päädyinkin tämän kautta miettimään tänään kahviani tehdessä olisiko minusta siis maksulliseksi opettajaksi mitenkään? Ei suoriltaan. Että minusta saisi opettajan, vaatisi se minulta fyysisen paikallaolon ja viikottaisia keskusteluita, kävelyitä ja oppeja useamman vuoden ajan, shamaanitraditiota noudattaen.

Käytännössä siis jos haluaisi minusta maksullisen opettajan, pitäisi olla sekä niin määrätietoinen, että olisi valmis muuttamaan asumaan sinne lähistölle missä minä asun, että myös kykynevä maksamaan minulle vaikka sen 1500-2000 euroa kuussa niin pystyisin keskittymään opettamaan ja jättämään palkka- ja muun ansiotyön taakseni ja viettämään aikaa kanssani viikottain useiden tuntien ajan muutaman vuoden verran. Vaikka summa kuulostaa isohkolta, on se käytännössä vain normaalin ansiotyön korvike jolloin minun ei tarvitisi miettiä raha-asioita vaan voisin keskittyä opettamiseen.

Eli siis oppilaaksi haluavan pitäisi olla valmis pitämään eräänlaisen muutaman vuoden mittaisen pyhiinvaellusretken näkijän polulle.

Käytännön raha-asiat

Vaikka Suomen maasta löytyykin useita varakkaita ihmisiä jotka haluavat tavoitella näkijän kykyjä, en usko että kukaan olisi niin vakaumuksellisesti valmis että haluaisi elää muutaman vuoden ajan viettäen opetuksessani useiden tuntien ajan viikottain ja vielä maksaa siitä seurastani vaikka tulokset olisivatkin huomattavasti järkevämmät kuin viikon reikikurssilla. Mietittyäni tämä ehkä olisi ainoa oikeasti mahdollinen tapa jolla voisin olla opettaja rahasta ja tämäkin rahasumma menisi ainoastaan siihen että voisin keskittyä opastamaan miettimättä omia ansiotulojani.

Vaikka monesti mietinkin tekisinkö edes pientä näkijäntyötä rahasta, olen useiden vuosien kokemuksella päätynyt siihen että maailmassa on ”niin paljon tuulessa leijuvia lumihiutaleita”, että en ala rahasta tekemään sitä työtä, ainakaan kovin helposti. Poikkeuksena tietenkin on, että jos joku nyt maksaisi minulle 100.000 euroa näkemisestä niin voisin keskittyä tekemään aidon näkemistyön mutta siinäkin vain sen vuoksi, että tietäisin käyttäväni ison osan siitä rahasta tärkeisiin asioihin mitkä liittyvät kiinteästi polkuuni mutta tuo saattaisi olla ainoa toinen poikkeus edellämainittujen lisäksi.

Loppukaneetti

Kahvini on loppu joten ajatukseni alkavat myös jauhaa tyhjää. Otan muutaman hörpyn vettä ja keskityn toisiin asioihin.


Jaa